Liikkumispalveluiden rajapintavelvoitteet | Traficom
Liikenne- ja viestintävirasto

Liikkumispalveluiden rajapintavelvoitteet

Liikkumispalveluiden rajapintavelvoitteita on kolme. Liikkumispalveluita kuvaavien tietojen avaamisvelvoite koskee kaikkia kyseisten tietojen haltijoita. Lippu- ja maksujärjestelmätietojen avaamisvelvoite koskee niitä linja-auto- ja rautatieliikenteen toimijoita, joilla on käytössään sähköinen lippu- ja maksujärjestelmä. Puolesta-asioinnin velvoite taas koskee niitä toimijoita, joilla on käytössään sekä sähköinen lippu- ja maksujärjestelmä että käyttäjätilijärjestelmä.

Tietojen avaamisvelvoite

Avattavia tietoja ovat mm.
- reitit, palvelualueet
- pysäkit
- aikataulut
- hinta ja maksutavat
- palvelun saatavuus
- esteettömyys

Näiden tietojen haltijoiden on huolehdittava, että tiedot ovat saatavissa koneluettavassa muodossa. Tieto rajapinnasta on toimitettava kansalliseen yhteyspisteeseen (nk. NAP, National Access Point). 

Lippu- ja maksujärjestelmien avaamisvelvoite kertalippujen ja varattavien kuljetusten osalta

Tie- ja raideliikenteen henkilökuljetuspalvelun tarjoajan, välityspalvelun tarjoajan tai näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavan toimijan on avattava liikkumispalvelun tarjoajille ja yhdistämispalvelun tarjoajille pääsy lippu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapintaan, jonka kautta voi (ilman käyttöä rajoittavia ehtoja):

  • Hankkia vähintään perushintaisen kertamatkaan oikeuttavan lipputuotteen ja sitä mahdollisesti koskevan muutos- ja peruutusmahdollisuuden
  • Varata yksittäisen matkan tai kuljetuksen, jonka täsmällinen hinta ei ole tiedossa palvelun alkaessa tai joka muusta syystä sovitaan maksettavaksi palvelun päättymisen jälkeen.

Matkustusoikeuden on oltava todennettavissa helpolla tavalla yleiskäyttöisen teknologian avulla.

Kysymys: Koskeeko liikenteen palveluista annetun lain 155 §:n mukainen kertalippurajapinnan avaamisvelvollisuus myös alennuslippuja?

Vastaus: Liikenteen palveluista annetun lain 155 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tie- ja raideliikenteen henkilökuljetuspalvelun tarjoajan, välityspalvelun tarjoajan tai näiden puolesta lippu- ja maksujärjestelmästä vastaavan toimijan on avattava liikkumispalvelun tarjoajille ja yhdistämispalvelun tarjoajille pääsy lippu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapintaan, jonka kautta voi ilman käyttöä rajoittavia ehtoja hankkia vähintään perushintaisen kertamatkaan oikeuttavan lipputuotteen johon perustuvan matkustusoikeuden on oltava todennettavissa helpolla tavalla yleiskäyttöisen teknologian avulla.

Asiaa koskevassa hallituksen esityksessä liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 161/2016) on todettu asiasta seuraavaa: "Säännös edellyttää ainoastaan perushintaisten lipputuotteiden olevan hankittavissa rajapinnan kautta. Perushintaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi normaalihintaista aikuisen kertamatkaa, jolloin erilaiset alennusliput kuten eläkeläis- ja koululaisliput jäisivät vaatimuksen ulkopuolella ainakin liikennekaaren ensimmäisessä vaiheessa. Sen sijaan säännös ei tarkoita vakiohintaisuutta, eli kertamatkan hinta voi vaihdella mikäli palveluntarjoajalla on käytössä dynaaminen hinnoittelu."

Sinänsä lainkohdassa on selvästi tarkoituksena velvoittaa avaamaan vain sellainen kertalippu, jossa ei ole henkilökohtaiseen alennusperusteeseen perustuvaa alennusta. Muiden alennusten osalta pitänee tarkastella hallituksen esityksen mainintaa siitä, että perushintaisuus ei ole sama asia kuin vakiohintaisuus.

Siten toimijan on myydessään itse lain tarkoittamaa perushintaista kertalipputuotetta alemmalla hinnalla rajatun ajan, tarjottava sama alempi hinta myös rajapinnan kautta muille jälleenmyyjille. Jos toimijalla on tarjolla myös muita perushintaiseksi tulkittavia kertalippuja alennuslipun rinnalla ja lippujen ehdot poikkeavat toisistaan, alennuslippua ei tarvitsisi avata rajapintaan. Kuitenkin rajapinnan kautta ostettava tuote on oltava olemassa myös avaamisvelvollisen omassa myyntikanavassa, jotta velvoite ei koskisi alennuslippuja.


Kysymys: Koskeeko puolesta-asiointivelvoite myös määräaikaisia alennushintoja lipputuotteissa, joissa on henkilökohtainen alennusperuste?

Vastaus: Liikenteen palveluista annetun lain 156 §:n 2 momentin mukaan liikkumispalveluun liittyvän alennuksen, korvauksen tai erityisehdon sisältävän lipun liikkeelle laskijan on annettava liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoajalle rajapinnan tai muun sähköisen asiointikanavan kautta pääsy järjestelmään ja tällä tavoin mahdollistettava se, että pääsyyn oikeutettu liikkumis- tai yhdistämispalvelun tarjoaja hankkii palvelun käyttäjän pyynnöstä hänen puolestaan alennuksen, korvauksen tai muun erityisehdon käyttämiseen oikeuttavia lipputuotteita tai muita palvelun käyttöön oikeuttavia tuotteita hyödyntäen palvelun käyttäjän palvelussa olevia tunniste- ja käyttäjätietoja. Jos alennuksen, korvauksen tai erityisehdon määräytymisperusteisiin liittyvän rekisterin ylläpitäjänä on muu taho kuin lipun liikkeelle laskija, rekisterin ylläpitäjän ja lipun liikkeelle laskijan on yhdessä huolehdittava siitä, että määräytymisperusteeseen liittyvät tiedot ovat käytettävissä siinä määrin kuin on tarpeen puolesta-asiointitapahtuman toteuttamiseksi.

Hallituksen esityksen laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 145/2017 vp) mukaan ehdotettu 2 momentti kohdistuu tilanteisiin, joissa on kyse henkilöön sidotun alennusperusteisen lipputuotteen hankkimisesta. Kyse voi olla esimerkiksi kuukausilipusta, jonka alennusperuste on sidottu henkilön asuinkuntaan tai statukseen esimerkiksi opiskelijana tai eläkeläisenä. Saman hallituksen esityksen mukaan ehdotetun 2 momentin säännös on keskeinen täyden mittakaavan yhdistämispalveluiden kehityksen kannalta. Se on keskeinen myös käyttäjien näkökulmasta, sillä jos alennusperusteisia kuukausilippuja ei saada kytkettyä yhdistettyyn palvelupakettiin, ei järjestely voi käyttäjien näkökulmasta tarjota riittäviä hyötyjä ja riittävän kattavaa käyttäjäkokemusta.

Puolesta-asioinnissa välitys- tai yhdistämispalvelun tarjoaja astuisi asiakkaan itsensä tilalle asiointitapahtumassa hänen omasta tahdostaan. Asiakkaan kannalta kysymys on siitä, että hän pystyisi jatkossa hoitamaan erilaisia asiakkuuksiaan ”yhden luukun kautta”. Välitys- tai yhdistämispalvelun tarjoaja voisi myös hoitaa esimerkiksi erilaisten kausituotteiden voimassa oloa asiakkaan tarpeiden mukaan. Välitys- tai yhdistämispalvelun tarjoaja ei saisi mitään sellaisia oikeuksia, joita asiakkaallakaan ei ole. Ehdotettu sääntely ei itsessään myöskään vaikuttaisi tuotteen hintaan, vaan henkilö saa sen samoilla perusteilla kuin tähänkin saakka. Esimerkiksi alennusperuste olisi jatkossakin tiettyyn henkilöön sidottu, eli esimerkiksi kuntakohtainen alennus ei voisi siirtyä kenenkään muun hyödynnettäväksi.

Traficomin näkemyksen mukaan määräaikainen hinnanalennus lipputuotteissa, joissa alennusperuste on sidottu henkilöön, kuten kuntalaisuuteen tai opiskelijastatukseen, ei muuta alennusperustetta. Lipun liikkeelle laskija on jo aiemmin määritellyt asiakasryhmät (alennusperusteet), jotka saavat alennetun lipun. Siten kysymyksessä ei ole alennusperusteen muutos, vaan kyseisten olemassa olevien lipputuotteiden hinnanmuutos. Kuten hallituksen esityksessä asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 145/2017 vp) on lausuttu, puolesta-asioijan tulisi saada samat edut kuin asiakas itse saa hänen käyttäessään käyttäjätiliään lipun liikkeelle laskijan myyntipalvelussa myös hinnan osalta.

Traficom katsoo, että myytäessä ainoastaan kampanja-alennuksella liikenteen palveluista annetun lain 156 §:n 2 momentin mukaisia henkilöön sidottuja alennuslippuja, joita koskee kyseisen lainkohdan puolesta-asiointirajapinnan avaamisvelvollisuus, on alennushinta tarjottava myös puolesta-asioinninvelvoitteen perusteella samoja tuotteita jälleenmyyville liikkumis- tai yhdistämispalveluille. Samalla tuotteella tarkoitetaan saman tuotepohjan (esimerkiksi mobiililippu) myytävää vastaavaa lipputuotetta, jota koskevat samat sopimusehdot. Jos alennusliput kuuluvat edellä mainituilla edellytyksillä puolesta-asiointivelvoitteen piiriin, koskee niitä myös 156 §:n 6 momentin yhteistyövelvoite. Lipun liikkeelle laskijan ja puolesta-asiointivelvoitetta hyödyntävien liikkumis- ja yhdistämispalveluiden on tehtävä yhteistyötä siltä osin, että alennuslippuja voidaan myydä myös rajapinnan kautta.

Puolesta-asioinnin velvoite

  • Velvoite koskee kaikkien liikennemuotojen henkilöliikenteen toimijoita ja tukipalveluita, joilla asiakkaiden tiedot ovat käyttäjätileillä ja joilla on lippu- ja maksujärjestelmä.
  • Puolesta-asioinnilla tarkoitetaan sitä, että olemassa olevan käyttäjätilin haltija (asiakas) valtuuttaa puolestaan liikkumis-tai yhdistelmäpalvelun tarjoajan hankkimaan lipputuotteita ja muita liikkumispalveluita hyödyntämällä käyttäjän tunniste- ja käyttäjätietoja sekä alennuksia, korvauksia tai hankkimaan hänelle erityisehdon sisältävän lipun.

Rajapintakäytännöt

Kertalippu- ja puolesta-asiointirajapinnan avaamiseen velvoitetun toimijan on solmittava sopimus rajapintaa hyödyntävän toimijan kanssa. Rajapintakäytäntöjen tarkoituksena on yhdessä alan toimijoiden kanssa jakaa ja kehittää sopimuskäytäntöjä rajapintojen avaamiseen ja niiden käytöstä sopimiseen. Rajapintakäytännöt auttavat rajapintojen käytöstä sopimisessa ja lain velvoitteiden täyttämisessä.

Kyse ei ole Traficomin määräyksistä tai ohjeistuksesta, eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia. Kyse ei ole myöskään sitovista voimassa olevaa lainsäädäntöä koskevista tulkinnoista. Rajapintakäytännöt ovat luonteeltaan ei-sitovia suosituksia.

Yleiset sopimusehdot

Toimivaltaisen viranomaisen on edistettävä eri toimijoiden välistä lippuyhteistyötä julkaisemalla lippuyhteistyötä koskevat yleiset sopimusehdot. Lippuyhteistyötä koskevien sopimusehtojen on oltava oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä.

Sopimusehtoihin liittyviä kysymyksiä on käsitelty mm. seuraavilla sivuilla:

Sopimusehtojen sääntely liikennepalveluissa

Sopimusteknisiä kysymyksiä

 

Käytännesäännöt ja Lippu-hanke (2017-2018)

Käytännesäännöillä tarkoitetaan liikennepalvelulain tavoitteita edistäneen Lippu-hankkeen (2017-2018) tekemää selvitystä liikennepalvelulain matkaketjujen sopimuskäytännöistä.

Lippu-hanke (2017-2018) oli Liikenne- ja viestintäministeriön asettama hanke, jonka tarkoituksena oli luoda edellytyksiä yhtenäisten matkaketjujen tarjoamiselle liikennepalvelulain mukaisesti. Hankkeessa olivat mukana Viestintävirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikennevirasto. Hankkeessa valmisteltiin matkaketjujen ns. käytännesääntöjä yhteistyössä toimialan toimijoiden kanssa.

Käytännesääntöihin on koottu asioita, jotka toimijoiden olisi hyvä huomioida ja joista toimijoiden olisi hyvä sopia, jotta matkaketjujen tarjoaminen olisi mahdollista ja matkustajan palvelukokemus myös häiriötilanteissa olisi mahdollisimman sujuva.

Käytännesäännöt, jotka koskevat toimijoiden sopimuksia ja yhteistoimintaa, ovat oikeudelliselta luonteeltaan viranomaisen neuvontaa ja suositus. Suositus ei ole oikeudellisesti velvoittava, vaan oikeudelliset velvoitteet säädetään laissa, asetuksissa ja määräyksissä.

 

Sivu on viimeksi päivitetty